Miten vauvan itku vaikuttaa meihin?

Miten vauvan itku vaikuttaa meihin?

Vauvan ääni on harvalle meistä neutraali. Se saattaa herättää voimakkaitakin tunteita – ja nopeasti. Äänet saattavat saatella meidät hyvinkin syvälle itseemme: joku kipuilee lapsettomuuden kanssa, joku taas väsymyksen ja riittämättömyyden kanssa. Vauva-aika kun voi olla myös hyvin raskasta. Osalle vauvan äänet aiheuttavat liikutuksen kyyneleet. Kaikkinensa äänet herättävät erilaisia muistoja ja mielikuvia omista kokemuksista. 

Oma lapsi on hyvin rakas, ja haluat suojella sitä kaikilta maailman vaaroilta. Ulkopuolelta saattaa tulla hyvin monenlaisia ohjeita siitä, kuinka hoidat, ruokit, nukutat tai ylipäätään olet lapsen kanssa. Arki saattaa olla hyvin yksinäistä erinäisten kysymysten ja tunteiden äärellä. Vanhempana olet myös täysin sidottu vauvan tarpeiden vastaamiseen. Joskus se väsyttää. 

Vauvan itku on siitä ihmeellinen, että se saa vanhemmassa aikaan välittömän stressireaktion. Mielessä syntyy kysymystulva: Mikä on hätänä? Nälkä? Kakka? Maha kipeä? Mitä minun täytyy nyt tehdä? Miten saan itkun loppumaan, miksi se ei lopu? Vauvan itkuisuus saattaa aiheuttaa epätoivoa: kuinka selviän? Tai hyvin voimakkaita tunnereaktioita.

Ylipäätään pienen lapsen itku tai vähän isomman lapsen kiukuttelu on hyvin usein juuri se ärsyke, joka saa meidät reagoimaan voimakkaasti. Provosoidumme. Se pysäyttää meidät omien tarpeiden ja rajojen äärelle. Saatamme säikähtää näitä reaktioita. Se voi myös herättää tiedostamattomasti muistot omasta varhaislapsuudestamme tai elvyttää vanhempieni toimintamallit.

Eikä ihme, sillä tutkimusten mukaan ihmisen aivot reagoi pikkuvauvan itkuun eri tavalla kuin mihinkään muuhun ääneen. Itku aiheuttaa aivoissamme nopeamman ja voimakkaamman reaktion kuin muut äänet. Ääneen reagoi erityisesti ne aivoalueet, jotka käsittelevät tunteita. Reaktio syntyy myös nopeammin ja on voimakkaampi kuin muut äänet. Pienen vauvan itku nostaa kehomme valmiustilaa riippumatta siitä, onko meillä omia lapsia vai ei. 

Vaikka lapsemme olisi hyvin tyytyväinen ja hyvinvoiva, niin vanhemmuus voi aiheuttaa hyvin monenlaisia tunteita, joiden kanssa olemme hämmentyneitä. Myös jatkuva valppaana olo kuormittaa kehoamme, ellei päiviin sisälly mikrotaukoja tai hetkiä, jolloin olemme tietoisesti läsnä. Pysähtyneenä. 

Mindfulnessin myötä on mahdollista löytää keinoja rauhoittaa itsensä. Kun harjoituksia tekee säännöllisesti, alkaa tunnistamaan kuormittavat ajatusmallit ja vaikeat tunteet, minkä jälkeen ne voi kohdata ja hyväksyä. Tämän jälkeen on huomattavasti helpompi reagoida lapsen edunmukaisesti. Äitinä olen saanut vähennettyä hirveästi allergioiden ja itkuisuuden tuomaa kuormitusta näillä keinoilla ❤️

Jos luit tänne asti – voin kertoa, että nämä samat keinot auttavat hyvin monessa tilanteessa; niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Suosittelen lämpimästi arkeesi pysähtymistä, tai että otat edes nyt muutaman tietoisen, rauhallisen sisään ja ulos hengityksen 🙏🏻 Ajasta se ei ole kiinni 🤩 Se on itsensä välittämistä, muistathan sen ❤️

-Erika

Jätä kommentti